Tanskassa harkitaan useiden koirarotujen kieltämistä



Katariina Mäki 2010



Tanskassa harkitaan joidenkin koirarotujen sekä näiden risteytysten kieltämistä. Maan oikeusministeriön perustama koirakomitea julkaisi tammikuussa selvityksen, joka sisältää myös ehdotukset asiaan liittyvistä lakimuutoksista. Ajatus ei ole Tanskassa uusi, koska jo vuodesta 1991 maassa on ollut kiellettyä omistaa tai kasvattaa pitbullterriereitä ja tosa inuja.



Tanskassa vuosittain 8000-9000 ensiapua vaatinutta koiran aiheuttamaa vammaa


Koirakomitean selvitykseen on liitetty tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen koirien lukumääristä sekä koirien ihmisille ja muille eläimille aiheuttamista vahingoista. Tanskassa on tällä hetkellä noin 20.000 koiraa, jotka voidaan luokitella taistelu- tai "muskelikoiriksi". Vuosina 1998-2008 maassa arvioidaan kansanterveyslaitoksen onnettomuusrekisterin mukaan hoidettavan vuosittain 8000-9000 ensiapua vaatinutta, koiran aiheuttamaa vammaa. Suurin osa (67 %) vammoista tulee koiranpuremista. Neljäsosa vammoista aiheutuu muunlaisista koirakontakteista, kuten uhrin tultua koiran kaatamaksi tai loukkaannuttua koiran kouluttamisen yhteydessä.


Vielä ei ole tehty lopullista päätöstä mitkä rodut Tanskassa lopulta kiellettäisiin, mutta kiellettyjen listalla ovat tällä hetkellä pitbullterrierin ja tosan lisäksi fila brasileiro, dogo argentino, amerikanstaffordshirenterrieri, boerboel, staffordshirenbullterrieri (staffi), amerikanbulldoggi, kangal, keskiaasianpaimenkoira, kaukasianpaimenkoira, etelävenäjänpaimenkoira, tornjak sekä sarplaninac. Kielto koskee näiden rotujen sekä niiden sekoitusten omistamista ja kasvattamista. Epäselvissä tapauksissa koiranomistajalla on todistustaakka, eli hänen tulee pystyä todistamaan koiransa rotu tai rotutyyppi. Jos tämä ei onnistu heti, voi poliisi ottaa koiran tilapäisesti haltuunsa. Poliisilla on myös lupa lopettaa koira, jos se osoittautuu kuuluvaksi johonkin kielletyistä roduista.



Tilastotieto vaarallisimmista roduista puuttuu


Oikeusministerön koirakomitea ei ole tehtyjen esitysten suhteen yksimielinen. Osa jäsenistä haluaisi esimerkiksi poistaa listalta staffin. Staffi on pienikokoinen, ja sitä on jo vuosikausia jalostettu perhekoiraksi. Kyseisten jäsenten mielestä tiettyjen rotujen kieltämiselle ei ole perusteita, koska niiden suuremmasta vaarallisuudesta verrattuna muihin rotuihin ei ole tilastollisia todisteita. Samoin ei ole myöskään varmuutta rotukiellon toimivuudesta koiranpuremien ja muiden ongelmakoiratapausten vähentämisessä. Listatuissa roduissa on yhteiskuntakelpoisia yksilöitä, ja toisaalta sellaisista roduista, joita ei ole listalla, löytyy monia ympäristölleen vaarallisia yksilöitä.


Vain 5-8 prosentissa Tanskassa tapahtuneista koiranpuremista on raportoitu koiran rotu tai tyyppi. Suuri osa ihmisistä ei tunne koirarotuja tarpeeksi voidakseen nimetä heitä purreen koiran rodun. Moni yrittää silti, ja seurauksena voi olla syyn lankeaminen aivan väärän rodun niskoille. Rotutilastoja tulee siksi tulkita erittäin varovaisesti. Tanskassa eniten puremia on raportoitu saksanpaimenkoiralle (99 tapausta) ja rottweilerille (89 tapausta). Muita puremien yhteydessä mainittuja rotuja tai rotutyyppejä olivat mäyräkoira (47 tapausta), taistelukoira (17 tapausta), pitbullterrieri (14 tapausta), muu terrieri (11 tapausta), noutaja (6 tapausta), metsästyskoira (6 tapausta), labradori (5 tapausta), bulldoggi (4 tapausta) ja staffi (1 tapaus).



Rotujen kieltämisen lisäksi rajoituksia koiranpitoon


Rotukiellot tulevat toteutuessaan voimaan heinäkuun alussa. Listalla oleviin rotuihin kuuluvien koirien ostaminen ja pennuttaminen on kiellettyä, ja lakia rikottaessa poliisilla on oikeus lopettaa koirat. Ennen heinäkuun alkua hankitut koirat saavat pitää henkensä, kunhan niistä tehdään ilmoitus poliisille lokakuun alkuun mennessä. Koirien pitoon esitetään kuitenkin rajoituksia. Koiran saa omistaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö, ja sitä saa pitää vain tontilla, joka on aidattu vähintään 1,8 metrin korkuisella aidalla. Porttien tulee olla kaksiosaisia, jotta koira ei pääse karkuun, kun portista kuljetaan. Koiria saa ulkoiluttaa vain yhtä kerrallaan, ja ulkoiluttajaksi kelpaa vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Koiralla tulee olla kuonokoppa, ja sen remmi saa olla korkeintaan kaksi metriä pitkä. Koira tulee pitää tällä tavalla kytkettynä myös muiden koirien ulkoilutukseen varatuissa yleisissä paikoissa, kuten koirapuistoissa. Jos koira pääsee karkuun, siitä on ilmoitettava poliisille tunnin sisällä.


Staffin sisällyttämistä listoille vastustavat komitean jäsenet olivat myös koirien pitorajoituksia vastaan. Kyseisenlaiset rajoitukset aiheuttavat heidän mukaansa merkittävän uhan koirien fysiologisten tarpeiden ja sisäsyntyisten käyttäytymismallien toteuttamiselle, saaden siten aikaan entistä aggressiivisempia ja vaikeammin käsiteltäviä koiria.


Myös Tanskan Kennelliitto, jonka viestinnän konsultti oli yksi komitean kymmenestä jäsenestä, on rotukieltoja ja rajoituksia vastaan. Sen mielestä vaarallisten koirien suhteen pitää toki toimia, mutta rotujen kieltämisen sijaan riittäisi velvoite pitää vaaralliset koirat kytkettyinä ja käyttää niillä kuonokoppaa.


Esitettyjen rotujen kieltämisen ja pitorajoitusten lisäksi komitea ehdottaa rajoituksia myös muiden koirien pitoon. Tällöin poliisilla olisi oikeus puuttua tapauksiin, joissa koira ei vielä ole aiheuttanut suoranaista vahinkoa, mutta joissa sen käyttäytyminen antaa selkeitä viitteitä uhasta ihmisille ja muille eläimille. Komitea suosittaa myös, että poliisi voisi vaarallisiksi epäiltyjen koirien kohdalla antaa edellä mainitun kaltaisia ohjeita ja määräyksiä omistajan asuinrakennuksen ja sitä ympäröivän puutarhan aitaamisesta sekä koiran ulkoiluttamisesta. Määräyksiä toistuvasti rikkoville voitaisiin asettaa koiranpitokielto. Lisäksi ehdotetaan kaikille koirille pakollista vastuuvakuutusta sekä säädösten rikkomisesta aiheutuvien sakkorangaistusten tuntuvaa korottamista.



Koko tanskankielinen raportti osoitteessa:

http://www.justitsministeriet.dk/fileadmin/downloads/Pressemeddelelser2008/Delbetaenkning.pdf